| Itsemyötätunto, Joustavuus, Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Joustavuutta syömiseen

Joustavuus on johdonmukaisuuden ja itsesäätelyn lisäksi yksi hyvinvointimme kulmakiviä. Joustavalla elämäntyylillä epäonnistumisia tai morkkiksia ei ole olemassa, olotila pysyy energisenä ja opimme puntaroimaan ruokavalion sopivuutta tunnustelemalla, mitkä ruoat saavat aikaan hyvän olon ja mitä ruokia ei kannatta syödä mielin määrin päivittäin.

Itse olen aikoinani tehnyt tuttavuutta joustavuuden vastakohdan eli ehdottoman kieltäytymisen ja tiukan itsekurin kanssa. Voin kokemuksen rintaäänellä kertoa, että ehdottomuus ei pidemmässä juoksussa johda mihinkään. Jos emme ikinä salli itsellemme lupaa nauttia ja herkutella, olemme henkisesti ja fyysisesti hyvin tiukoilla.

Mitä ehdottomuudesta sitten seuraa? Syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita eli tunnetiloja, jotka eivät vie meitä eteenpäin eivätkä saa aikaan pysyviä muutoksia. Tiukkaan rajattu ruokavalio voimistaa yleensä myös nälän tunnetta, ja kielletyt ruoat alkavat houkutella entistäkin enemmän.

Ruokavaliomme ja elämäntyylimme pitäisi rakentaa niin, että meidän on niitä arjessa helppo noudattaa. Niiden tulisi olla mieluisia ja toteuttamisen suhteen realistisia. Joustavuudessa on kyse siitä, että syömme enimmäkseen terveellisesti, mutta jätämme joustovaraa herkuttelulle. Se, millä herkuttelemme, on tietysti yksilöllistä. Joillekin se voi olla irtokarkit, toiselle pitkän kaavan ravintolaillallinen, kolmannelle raakasuklaaherkku.

Kokemuksesta voin kertoa, että himo kiellettyyn hedelmään — minun kohdallani irtokarkit — laski merkittävästi tutustuttuani pehmeämpään elämänhallintaan. Opin tekemään tietoisia valintoja, lopetin ”mun pitäis” -ajattelutavan ja opin olemaan joustava ja armollinen. Toki tämä vaati harjoittelua, mutta koin, että tietyt minua miellyttävät arkirutiinit toimivat tässä loistavana tukena.

Hyvä esimerkki hyvinvointia tukevasta arkirutiinista on ateriarytmiin opettelu. Aiemmin söin koko ajan jotain pientä, en niinkään kunnon aterioita. Muistan, että minua suorastaan pelotti, miltä kolmen kunnon kokoisen aterian syöminen tuntuisi. Se oli aivan turha pelko! Energiatasot ovat säännöllisen ateriarytmin ansiosta aivan eri luokkaa, uni ja liikunta maistuvat, ja mikä tärkeintä, napostelu- ja herkkuhimo ovat hävinneet. Mainittakoon, että herkuttelen edelleen, mutta syön nyt herkkuja silloin tällöin aterioiden lisäksi sen sijaan, että korvaisin niillä koko aterioita. On myös vapauttavaa, kun energiaa ei mene sen pohtimiseen, mitä saa syödä milloinkin.

Hyvinvoinnin kokonaisuuden ollessa kunnossa ei haittaa, jos jokainen suupala ei ole täydellinen tai superterveellinen. Olennaista on huolehtia säännöllisestä syömisestä, miellyttävästä liikunnasta, riittävästä levosta ja siitä, että suhtaudumme itseemme myötätuntoisesti.

 

| Hyvinvointi, Ruokatrendit, Terveellinen arki
Ruoka- ja hyvinvointitrendit 2019

Ruoka- ja terveystrendejä on kiehtovaa seurata. Osa trendeistä saa enemmän jalansijaa, kun taas toiset vaihtuvat nopeammissa sykleissä. Tänä vuonna ekologisuudesta, vastuullisuudesta ja kestävästä elämäntyylistä on muodostunut osa monien hyvinvointirutiinia. Ruokahävikin minimoiminen, muovin välttäminen ja lähiruoan entistäkin suurempi merkitys ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten kestävä kuluttaminen näkyy ruokailussamme. Se on asia, joka ilahduttaa minua suuresti.

Viime aikoina on keskusteltu myös erittäin paljon suoliston ja aivojen hyvinvoinnin merkityksestä sekä unen ja palautumisen tärkeydestä. Pitkään on tiedetty, että tunteilla on vaikutus suoliston toimintaan. Hyvä esimerkki tästä on, kun vatsassa vääntelehtii ennen esiintymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on kaksisuuntainen tie. Suuri osa aivojen välittäjäaineista sijaitsee suoliston alueella. Suolistoa on jopa kutsuttu toisiksi aivoiksi, sillä aivot hyötyvät suolistobakteerien runsaudesta.  Hyvän unen ja palautumisen reseptiin kuuluu tärkeimpänä verensokerin hallinta. Olennaista on oppia tuntemaan oma kehonsa: mikä sopii juuri sinulle ja mikä ei. Joillekin esimerkiksi kahvinjuonti kello 15 jälkeen aiheuttaa uniongelmia, toisille ei. Illalla nautittu hiilihydraattipitoinen ruoka, kuten puuro, riisi tai pasta, saattaa rauhoittaa ja parantaa unta, samoin magnesiumin nauttiminen. Vältä kuitenkin magnesiumoksidia, sillä se aiheuttaa herkästi vatsavaivoja.

Kuluneen vuoden aikana olemme törmänneet moniin eri ruoka- ja hyvinvointitrendeihin. Yksittäisinä trendeinä mieleeni tulevat luuliemen suosio, erilaiset ketodieetit ja pätkäpaastot. Olemme myös herkutelleet bataattiranskalaisilla, maistelleet sirkkasuklaata ja syöneet runsaita määriä lihaa korvaavia kasvisproteiinituotteita, kuten nyhtökauraa. Vuosi 2018 muistetaan tietysti myös kukkakaalin vuotena, jolloin muun muassa chicken wingsit korvattiin kukkakaaliwingseillä. Parhaillaan voimme nähdä, miten perinteiset ja kurkumalattet korvataan punajuuri- ja bataattilatteilla, kylmät hedelmäsmoothiet lämpimillä keitoilla (”hot smoothie”) ja puurot koristellaan fetajuustolla ja avokadolla marjojen sijaan.

USA:ssa CBD-rikastetut tuotteet ovat tämänhetkinen terveystrendi.  CBD-öljy on luomuhampusta uutettua öljyä, jolla sanotaan olevan hyvinkin paljon terveysvaikutteita. CBD-öljyn sanotaan vähentävän tulehdustiloja ja rauhoittavan kehoa, stressitiloja, ahdistusta ja kiputiloja. Lukiessani artikkeleita CBD:stä silmiini osui kuitenkin myös useita listoja öljyn haittavaikutuksista. Yhdysvalloissa on tarjolla jopa kylpyvaahtoja ja kivennäisvesiä, jotka rikastetaan CBD:llä ja adaptogeeneillä. Tämä vaikuttaa olevan uusi luonnollinen keino hoitaa erilaisia epämukavia tiloja. Tasapainottavilla adaptogeeneillä tuetaan immuunipuolustusta. Adaptogeeni on yleisnimitys rohdoksille, joilla on elimistöä ja mieltä tasapainottavia ominaisuuksia. Itse olen käyttänyt Four Sigmaticin Mushroom Hot Cacao Mix with Reishi:äsekäInstant Mushroom Coffee, Cordyceps & Chagaariippuen siitä, haluanko tyyneyttä vai enemmän energiaa.

Uskon, että tulemme myös kiinnostumaan entistä enemmän mitokondrioiden toiminnasta. Mitokondriot ovat pieniä energiatehtaita, jotka tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Näin ollen niiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan jaksamiseen. Mitokondrioiden hyvinvointia voi tukea syömällä värikästä ruokaa, kuten vihanneksia ja marjoja ja ennen kaikkea terveellisiä rasvoja ja laadukkaita proteiininlähteitä. Suuria määriä sokeria ja huonolaatuisia rasvoja kannattaa välttää.

Uskallan väittää, että yksilöllisyys tulee jatkamaan nousuaan vielä ensi vuonnakin. Haluamme edelleen ravita itseämme tuotteilla, jotka täyttävät henkilökohtaiset hyvinvointitarpeemme ja -tavoitteemme. Yhä useampi on tutustunut oman kehon tarpeisiin ja viesteihin ja tietää, mitkä ruoat ja muut hyvinvointitekijät ovat juuri hänelle tärkeitä. Monet tunnistavat jo, mitkä ruoat ei välttämättä sovi itselle, millaisesta ateriarytmityksestä on hyvä pitää kiinni tai mitä tapahtuu, jos vedenjuonti tai yöunet jäävät liian vähäisiksi. Tänä päivänä ei enää kummastella, jos jollakulla on oma uniikki itselle toimiva ruokavalionsa.

Food swap jatkuu varmasti myös. Food swapilla tarkoitetaan ruoka-annoksia, joissa epäterveelliset komponentit korvataan terveellisimmillä vaihtoehdoilla. Tällaisia jo tutuiksi tulleita annoksia ovat esimerkiksi kesäkurpitsaspagetti ja nicecream.

Ensi vuodelle otamme varmasti mukaamme täsmävaikutteiset ruoat, mutta toivoisin, että rauhoittavat ruoat ja rauhoitetut ruokailutilanteet saisivat myös enemmän tilaa keskustelussa. Syömisen ei pitäisi tapahtua paikasta toiseen juostessa vaan rauhallisesti istuen. Hermostuneina ja stressaantuneina laitamme myös herkemmin suuhumme mitä sattuu. Ruoka- ja terveystrendien hekumassa pitäisin mielessä sen, että kokonaisuus ratkaiseehyvinvoinnissakin. Yksittäisellä ruoka-aineella emme pysty pelastamaan tai pilaamaan kaikkea, niin kauan kuin kokonaisuus on kunnossa.

Pähkinänkuoressa

  1. Ruokahävikin minimoiminen ja lähiruoan entistäkin suurempi merkitys
  2. Yksilöllisyys hyvinvointitietoisuudessa
  3. Täsmävaikutteiset ruoat
  4. Kasvisruoka
  5. Alkoholittomuus
  6. Ruokarauha
  7. Kestävät ruokaratkaisut niin ruoan kuin pakkaustenkin suhteen