Artikkelit avainsanalle: Tietoinen syöminen

| Joustavuus, Läsnäolo, Ravitsemus, Terveellinen arki
Arjen hyvinvointivalinnat

Pohdin kuluneen viikon aikana, mitä tapoja minulle jää silloinkin, kun on kiire.
Listasin teemoja ja ajattelin jakaa ne kanssanne:

  1. Ruoka ja yhteiset ruokahetket

Itse tehty kotiruoka on maistuvaa ja terveellistä. Kun ruoan valmistaa itse, tietää mitä syö.
Tykkään syödä sesongin mukaan – Satokausikalenteri on kovassa käytössä, siitä saa helposti selville mitkä kasvikset, marjat ja hedelmät ovat kulloinkin parhaimmillaan. Kotona olen tarkka ruoan laadusta ja teen tietoisia valintoja sen suhteen mitä ruokaa valmistetaan ja mistä raaka-aineista. Ulkona syödessä nautin vapaasti siitä mitä kulloinkin on tarjolla, paitsi lounailla pyrin syömään aina kasvisruokaa. Yhteiset ruokahetket ovat minulle ensiarvoisen tärkeitä.

  1. Vedenjuonti – alkoholin välttäminen

Juon vettä päivän mittaan, mutta jostain syystä, en tykkää juoda aterioiden yhteydessä. Tämä on kuulemma ihan positiivinen juttu, sillä veden kanssa läträäminen ruokailun aikana laimentaa ruoansulatusnesteitä. Alkoholia en juurikaan juo suurissa määrin, hyvän ruoan kera saatan juoda lasillisen tai kaksi. Alkoholi vaikuttaa suoranaisesti unen laatuun, sekä fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen.

  1. Listojen kirjoittaminen

Kirjoitan kaiken muistettavan ylös (ihan kaiken!). Suunnittelen myös viikkoni tarkkaan, jotta tiedän mitä tehdä milloinkin. Huomaan, että listojen ja kalenterimerkintöjen myötä multitaskaaminen on vähentynyt huimasti ja asiat etenee paljon tehokkaammin ja helpommin. Kun tiedän mitä tehdä milloinkin osaan olla läsnä tässä hetkessä.

  1. Liikunta

Tykkään liikuttaa kehoani päivittäin, joskus enemmän joskus vähemmän. Hyvä muistutus on, että liikunnan ei aina tarvitse olla urheilua. Vaan välillä on hyvä tehdä jotain lempeämpää, käydä uimassa tai tehdä iisi joogasetti youtube:sta. Arki- ja hyötyliikunnan merkitystä unohtamatta.

  1. Lepo

Olen pitkään puhunut hyvien yöunien puolesta. Luettuani Kaisa Jaakkolan uuden kirjan Palaudu ja vahvistu, haluan nostaa palautumisen tärkeyden entistäkin suurempaan rooliin. Palautuminen on stressin vastavoima, ”kun puhelinta käyttää, akku kuluu. Myös ihminen tarvitsee latausta, jotta jaksaisi toimia aamusta iltaan”.

Lempeää viikonloppua!

| Tietoinen läsnäolo, Tietoinen syöminen, Tunnesyöminen
Syötkö vatsan vai suun nälkään?

Monet meistä törmäävät ajoittain tilanteeseen, jossa vastaamme sähköposteihin samalla, kun syömme lounasta. Hetken päästä huomaamme, että jäljellä ei ole muuta kuin tyhjä lautanen. Meillä ei ole minkäänlaista mielikuvaa siitä, miltä hetki sitten nautittu ateria maistui tai missä vaiheessa olotila oli jo kylläinen. Sama ilmiö on saattanut tulla tutuksi, kun työpäivän päätteeksi nappaa kiireessä suklaalevyn mukaansa kotimatkalle ja yhtäkkiä havahtuu siihen, että puolet levystä on jo tuhottu. Näitä hetkiä yhdistävät seuraavat asiat: 

* Emme ole läsnä: huomiomme on muualla kuin ruokailuhetkessä.

* Emme tiedä, mihin nälkään syömme: syömmekö kenties suklaata, koska haluamme palkita itseämme siitä, että selvisimme rankasta työpäivästä? 

* Emme tunnustele kehon viestejä: milloin meillä on nälkäinen, milloin kylläinen olo?

* Emme mieti, mitä keho ja mieli juuri nyt kaipaavat.

Tietoisen läsnäolon taito on tärkeä hyvän elämän kulmakivi, joka itse asiassa vaikuttaa merkittävästi niin syömiskäyttäytymiseemme kuin myös fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme. Kun syömme hitaasti ja tiedostaen, kylläisyyshormonit ehtivät tehdä tehtävänsä emmekä ehdi syödä itseämme ähkyyn yhtä helposti. Hidas syöminen tukee myös ruuansulatusta, koska silloin ruuansulatusentsyymejä erittyy enemmän. Tämänkin kannalta on hyvä kiinnittää erityistä huomiota perusteelliseen pureskeluun ja rauhassa syömiseen.

Läsnä ollessa teemme parempia valintoja ja voimme ottaa ruokailun ohjakset omiin käsiimme. Mitä paremmin olemme tietoisia omista tunnetiloistamme, sitä paremmin kykenemme toimimaan erilaisissa syömistilanteissa, joiden hallinta saattaisi muutoin riistäytyä käsistämme. Myös ympärillä olevat jatkuvat ruokavihjeet kannattaa tiedostaa kaupungilla kulkiessa. Hampurilaismainos tai kaupan paistopisteen tuoksut voivat toimia laukaisijana syömiselle. Ne voivat saada meissä aikaan tarpeita, joita ei hetki sitten vielä ollut. 

Tietoisen läsnäolon hyödyt: 

* auttaa rauhoittumaan ja keskittymään paremmin käsillä olevaan asiaan 

* auttaa muistamaan ja käsittelemään tietoa paremmin 

* auttaa näkemään paremmin, mikä itselle on hyödyksi, ja ohjaa siten omaa toimintaa 

* auttaa meitä tekemään syömistilanteissa toisenlaisia valintoja kuin aiemmin 

Läsnäolo ja tietoisuus liittyvät puolestaan HYVÄKSYMISEEN; siihen, että uskallamme pysähtyä ja tunnustella, mitä kehomme ja mielemme oikeastaan haluavat sanoa meille. On hyvä miettiä, syömmekö joissain tilanteissa esimerkiksi sydämen nälkään. Sydämen nälkä on tunnenälkä. Silloin syömme iloon, suruun, ahdistukseen, yksinäisyyteen, tylsyyteen, stressiin, palkinnoksi tai lohdukkeeksi. Ruoan sanotaan olevan siksi oiva työkalu tunne-elämän tasaajana ja lohduttajana, ettei se ei tuomitse tai arvostele. Vaikeita ajatuksia ja tunteita ei tarvitse kohdata silmästä silmään. Syöminen kuitenkin lieventää tukalaa oloa vain hetkeksi.

Olemme elämämme aikana saattaneet huomaamattamme oppia periaatteen, että epämiellyttävistä ajatuksista ja tunteista pitää pyrkiä eroon. Mitä enemmän yritämme välttää epämiellyttäviä tunteita tai ajatuksia, sitä voimakkaampia ja pitkäkestoisempia ne usein ovat. Tunnetila voi ikään kuin jäädä päälle. Olennaista tietoisessa läsnäolossa on, että havainnoit asioita ja tapahtumia SELLAISINAAN, et hyvinä etkä pahoina, tosina tai valheina, terveinä tai sairaina, tärkeinä tai turhina. Huomioi siis ajatuksesi ja tunteesi, mutta älä jää pohtimaan niiden sisältöä vaan anna niiden kulkea ohi. 

Tietoinen läsnäolo saattaa ensi alkuun kuulostaa monimutkaiselta. Siinä on kuitenkin yksinkertaisesti kyse taidosta havainnoida sitä, mitä ympärillä tai omassa itsessä tapahtuu juuri tässä hetkessä. 

Suosittelen kaikkia kokeilemaan tietoista syömistä. Tässä kolme käytännön vinkkiä: 

1. Jätä kännykkä, iPad ja muut laitteet rauhaan syömisen ajaksi. Älä myöskään huudata televisiota.

2. Laita ruokailuvälineet välillä alas pureskelun ajaksi. 

3. Kuulostele nälkä- ja kylläisyyssignaaleja ja mieti, mihin nälkään kulloinkin syöt.